Useimmissa ellei kaikissa maailman eri hengellisissä ja uskonnollisissa perinteissä korostetaan jollain tapaa mietiskelyä tai rukoilua osana hengellistä harjoitusta, ja sen nähdään usein olevan olennainen tekijä yksilön henkisessä elämässä. Aina kristityn, juutalaisen tai muslimin rukouksesta shamanististen ja esi-kristillisten perinteiden kautta buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja siitä uuden ajan oppeihin mietiskelyllä ja rukouksella on nähty olevan erittäin merkityksellisiä vaikutuksia henkisen tien kulkijan elämässä. Rukouksella ja mietiskelyllä on milloin pyritty saamaan yhteyttä erilaisiin voimiin ja tekijöihin ihmisen kokoonpanossa, milloin kutsumaan henkiä, jumalia tai Jumalaa avuksi ja opastukseksi, ja milloin yksinkertaisen uskovaisen mielessä jotain jumalaa on lepytetty tai pyydetty armon ja uskon lahjaa.
Maailman erilaisissa perinteissä on olemassa monenlaisia rukoustekniikoita, mutta yleensä ottaen äänen ja Sanan taikavoiman käyttö on ollut rukousmietiskelyssä olennaisessa roolissa tavalla tai toisella, oli kyse sitten itämaisen tantrikon hiljaisista kuiskauksista kristillisen munkin sydämen rukoukseen tai pohjoisen tietäjän manaamisesta ja loitsimisesta. Tantrassa rukoukselle on määritelty kolme eri ilmenemismuotoa, jotka ovat: äänetön sydämen rukous, hiljainen kuiskaus ja kovaan ääneen julistaminen. Perinteisellä kristityllä tai toisen tradition uskollisella seuraajalla on puolestaan aamurukouksensa, päivärukouksensa, iltarukouksensa ja jopa yölliset huokauksensa Jumalaa kohti.
Buddhalainen munkki tai maallikko saattaa aloittaa päivänsä kuoleman mietiskelyllä ja jatkaa tätä useampana päivän hetkenä, tai vaihtoehtoisesti rukoilla esimerkiksi OM MANI PADME HUM -mantraa ja ajatella syvällisesti mielessään sydämessään olevaa loistavaa jalokiveä – korkeampaa tietoisuutta. Toisaalta buddhalainen askeetti saattaa viettää kokonaisen päivän ajan yksinkertaisen fyysisen työnsä ohessa esimerkiksi 12 nidanan vaikutusta ehdonvaraiseen olemassaoloon ja tällä tavoin harjoittaa hyvin syvää mietiskelyä olemassaolon perusteista keskellä näennäisesti mitä arkisinta puuhastelua. Eräs buddhalainen mietelausekokoelma kehottaa meitä elämään ylevää elämää tietoisina tässä ja nyt, mitä ikinä satummekaan puuhastelemaan.
Tällä tavoin jokaikinen hetkemme ja toimemme arjessa ja aineessa voi muuttua pyhän läsnäolossa olemiseksi, ikuisuuden näkökulmasta asioita katsomiseksi ja ikuisessa nykyhetkessä elämiseksi, jolloin esimerkiksi astioiden tiskaus voi olla muotositoutumatonta zenmeditaatiota tai urheiluharrastus edustaa lujaa keskittymistä tiettyyn tavoitteeseen; mietiskelyn ja rukouksen perinteiset muodot eivät millään tavalla rajoita tekemästä jokaisesta pienestä asiasta rauhallisessa ja keskittyneessä mielentilassa tapahtuvaksi mietiskelyksi ja pyhän äärellä olemiseksi.
Nykyaikana voimme hyvin integroida erilaisten perinteiden mietiskely- ja rukouskäytäntöjä menemättä kuitenkaan mihinkään uushenkiseen synkretistiseen ajatteluun liian pitkälle, ja erilaiset rukoilun ja mietiskelyn tavat on mahdollista tuoda nykypäivään täysin uudella tavalla, ollen kuitenkin syvään juurtuneet vuosituhantisiin käytäntöihin ja opetuksiin siitä, mitä mietiskelyllä ja rukouksella voidaankaan saavuttaa.
Jo yksinkertaisella harjoituksella hetkeksi sydämeen ja päähän keskittymisellä yhdistettynä tietoiseen hengitykseen voidaan saavuttaa kaikkea aina sielutietoisuuden yhteydestä ja korkeamman tietoisuuden läsnäolosta fysiologisiin ja terveydellisiin seurauksiin kuten verenpaineen alenemiseen ja hermoston rauhoittumiseen. Päivittäiset vapaamuotoiset rukoukset ja esimerkiksi läheisten ja vastustajien puolesta rukoileminen auttaa kannattelemaan meitä joskus hyvinkin hankalien ja raskaiden tilanteiden lävitse, ja juurruttaa mieliimme ja sydämiimme tietoisuuden elämän pyhyydestä ja merkityksestä. Mietiskely ja rukoilu tuo myös ryhtiä ja kurinalaisuutta arkiseen elämäämme erittäin hyvällä tavalla. Rukouksiin myös vastataan.



Jätä kommentti