Tieteis-Fiktio Ajan Hengen Heijastajana

Tieteis-fiktiota voidaan pitää merkittävänä vaikuttajan monien modernien ihmisten ajattelussa, ja sen voidaan sanoa olevan osa modernin ja post-modernin aikakauden mytologiaa. Kuten tämän artikkelin otsikko kertoo, tässä lyhykäisessä esseessä käsitteleen tieteis-fiktiota ’ajan hengen’ heijastajana, ja pyrin osoittamaan sen mythoksen olevan monella tapaa modernien ideologioiden tuotosta, joilla on teknologia (ja jopa teknokratia) sekä tieteisusko perustanaan.

Ollakseni rehellinen: Tieteis-fiktio ei ole koskaan suuremmin kiinnostanut minua johtuen enimmäkseen esi-modernista hengellisestä maailmankuvastani enkä ole aihealueen asiantuntija – tunnen aiheen kuitenkin ”kaukaa” melko hyvin, ja minulla on myös ollut menneisyydessä ystäviä, ketkä olivat suuresti kiinnostuneet tieteis-fiktiosta (eivätkä yleensä ollenkaan kiinnostuneita fantasiasta) kuten Hyperion ja Isaac Asimovin ’Säätiö’. He olivat myös Star Trrek ja Tähtien Sota fanaatikkoja – ja tietenkin he olivat myös kovan linjan ateisteja. He suosittelivat minulle monia tieteis-fiktio-tarinoita ja -kirjoja useamman kerran menneisyydessä, mutta en koskaan kiinnostunut niistä. Opin kuitenkin näiden aikaisempien ystävien kanssa keskusteluista tarpeeksi.

Siinä missä fantasian voidaan sanoa monella tapaa anti-modernin tai esi-modernin ajattelutavan ja mytologian tuotosta, on tieteis-fiktio täysin moderni mielenasetelmaltaaan ja mytologialtaan, sillä teknologialla ja uskolla tieteen edistykseen on merkittävä vaikutus tieteis-fiktio -kirjallisuuteen ja elokuviin. Monien tieteis-fiktio kirjallisuudessa ja elokuvissa esiintyvien ilmiöiden voidaan nähdä heijastelevan utopistisisa skientistisiä ideaaleja niiden perustavanlaatuisen maailmankuvan ollessa täysin ateistinen ja humanistinen.

Ajatellaan esimerkiksi eroja Sormusten Herran ja Star Trekin välillä; ne eivät voisi olla kauempana toisistaan. Ensin mainitussa ilmenee paljon esi-modernia mytologiaa, hengellistä sisältöä ja sankaruuden teemoja, siinä missä jälkimmäisessä ei ole jälkeäkään hengellisyydestä tai perinteisestä mytologiasta, vaan ainoastaan tieteisuskollista sisältöä liittyen uskoon teknologian edistymisestä. Star Trek voidaan nähdä myös poliittisessa valossa, se heijastellessa tiettyjä anarko-kommunistisia ideoita ja sosialismiin perustavaa utopistista maailmankuvaa.¹ Sormusten Herra sen sijaan uuttaa paljon perinteisestä mytologiasta sekä hierarkkisista ja monarkistisista sosiaalisista ideoista. Tolkienia on jopa pidetty radikaalina traditionalistina, sillä Gandalfin ja Sarumanin ideaalien voidaan nähdä heijastelevan esi-modernien hengellisten ideoiden ja modernin teollisen tuotannon ja jopa kapitalismin vastakohtaisuutta.

Tähtien Sodan sekä viimeisimmän villityksen Dyynin voidaan nähdä olevan jossain määrin poikkeuksia tähän, sillä niiden maailmankuvassa ja mythoksessa on myös myyttisiä ja mystisiä teemoja. Niiden voidaankin nähdä olevan esi-modernin maagisen ja hengellisen maailmankuvan sekä modernin teknologisen ja tieteellisen edistyksen synteesejä. On olemassa jopa kirja ’Jedi in the Lotus’, joka käsittelee Tähtien Sotaa hindumytologian valossa; on olemassa kaikkikattava Voima, jedit hindu-sotureina tai devoina, ja Sithit puolestaan edustavat Asuroita tai demoneja. On selvää ja mös aivan virallista tietoa, että Tähtien Sota -mythoksen luoja, George Lucas, on luonut ja kehittänyt sarjaa ”kirjan mukaan”.

Henkilökohtaisesta näkökulmastani Tähtien Sota mytologiassa ja tarinassa on joitakin arvokkaita asioita ja juonikuvioita – esimerkiksi Anakinin viettelys Pimeälle Puolelle johtuen kaipuusta henkilökohtaiseen kuolemattomuuteen ja myös pelon ja vihan vuoksi – pelon ja vihan ollessa usein saman tunteen polaarisia vastineita – mutta kaiken kaikkiaan en ole koskaan ymmärtänyt sarjan ympärillä tapahtuvaa kuohuntaa, ja koko sarja tuli myös viedyksi sivuraiteille perinteisestä mythoksesta ja tarinankerronnasta johtuen siitä, että Disney osti tuotannon, viimeisimpien elokuvien tuodessa esiin moderneja ideologisia teemoja kuten feminismi ja naisten voimaantuminen – ja näitäkin hyvin huonosti. Viimeisimmässä villityksessä, eli Dyynin mythoksessa on sekä elokuvissa että uudessa HBO:n tuottamassa sarjassa myös paljon feminismiä tarinassa – esimerkiksi voimakas sisarkunta maagisine voimineen ohjailemassa Imperiumia varjoista käsin.

Magian ja teknologian voidaan nähdä kuitenkin jollain tapaa olevan saman kolikon kaksi puolta, ja tarinoita maagisista teknologisista objekteista voidaan löytää myös perinteisestä mytologiasta. Otetaan esimerkiksi suomalais-ugrilainen myytti ihmeitä tekevästä koneesta Samposta, jonka Seppä Ilmarinen takoo suuren vastustajan Louhen pyynnöstä, Louhen ollessa naispuolinen saatanallinen hahmo karjalaisessa myytissä. Sammon sanotaan olevan vehnää, suolaa ja kultaa tuottava kone, ja näitä kolmea ainesosaa voidaan verrata alkemiallisiin aineksiin merkuriukseen, suolaan ja rikkiin; Sammon sanotaan tuovan suuria rikkauksia ja hyvinvointia haltijalleen.

Jopa Taru Sormusten Herrasta -tarinassa on olemassa teknologisia objekteja, joilla on maagisia ominaisuuksia, joten usko teknologiseen edistykseen ja ajatukseen teknologian hyödyistä ei ole täysin uusi ja moderni idea. Idea teknologiasta ja tieteestä edesauttamassa utopistisen (tai dystooppisen) maailman itsekseen on kuitenkin hyvin moderni idea, ja tässä Tähtien Sota ja Dyyni osoittavat modernin maailmankuvansa. Viimeisimmässä HBO:n tuottamassa Dyyni -sarjassa on myös läsnä teema tekoälyn vaaroista, sillä ’Älykkäät Koneet’ ovat kielletty tarinassa, sen jälkeen, kun tekoäly oli kääntynyt ihmistä vastaan tuoden apokalyptisen sodan mukanaan.

Avaruuden tutkimuksen idea on merkittävä teema tieteis-fiktio -eepoksissa ja tässä ’ajan henki’ on kaikista voimakkaimmillaan. Elämme joka tapauksessa nk. avaruusajalla, joka alkoi vasta puoli vuosisataa sitten. Ajatus avaruuden tutkimisesta olisi ollut hyvin omituinen idea 1700-1800 -luvuilla. Siinä missä perinteinen fantasia -fiktio esi -modernin sisältönsä kanssa on hyvin ’maahan sidottua’, suurimmassa osassa tieteis -fiktiota ihmiskunta on jättänyt maan tutkiakseen muita tähtijärjestelmiä ja galakseja, ja tässä tematiikassa tieteisuskoinen teknologiausko on kaikista selvimillään, ja heijastaa ’ajan henkeä’ hyvin voimallisesti.

Ehkäpä idea avaruuden tutkimisesta heijastelee myös länsimaisen sivilisaation ’Faustista olemusta’ – kaipuuta äärettömyyteen. Loppujen lopuksi ei ole kuitenkaan kovin suurta eroa hengessä muinaisten pohjoisen ihmisten lohikäärmelaivoissa, jotka etsivät uusia maita ja maanosia, ja avaruusaluksissa etsimässä uusia asumiskelpoisia planeettoja avaruudesta sen jälkeen, kun maa -planeetalla ei ole enää mysteerejä ja uusia paikkoja löydettäväksi.

1 Star Trek -sarjassa ei ole yksityisomistusta ja kaikki ihmiset, ja jopa ihmiskoneet kuten Data, ovat täysin tasa-arvoisia.