Kolme Mestaria: Osa III – Väinämöinen

Suomalaisen kulttuurin syvissä kerroksissa elää hahmo, joka on yhtä aikaa tuttu ja tavoittamaton, historiallinen ja ajaton. Tässä artikkelissa käsittelen lyhyesti Väinämöistä, joka on paljon muutakin kuin vain muinaisten runojen tietäjä, vaan ilmentää suomalaisen kansallishengen arkkityyppiä – hahmoa, joka kantaa sisällään jotakin olennaista siitä, mitä suomalaisuus on ollut, mitä se on nyt ja mitä se voi tulevaisuudessa olla. On päästävä irti mielikuvasta Väinämöisestä jonain menneisyyden hahmona, millä ei ole relevanssia nykypäivän maailmassa kuin muinaisten myyttien shamaanina ja tietäjänä, sillä hän ei rajoitu kansanrunouden kuvastoon tai karikatyyrisiin kuvauksiin jostain vanhan maailman hahmosta.


Väinämöinen on suomalaisen perenniaalisen viisauden ruumiillistuma. Hänen todellisuutensa ei riipu siitä, uskooko ihminen hänen olemassaoloonsa henkisissä maailmoissa vai ei. Arkkityyppinä hän on joka tapauksessa todellinen: tietäjän hahmo, joka tuntee kansansa sielun ja kohtalon, ja joka toimii sillanrakentajana näkyvän ja näkymättömän välillä. Esoteerisessa perinteessä Väinämöisen koulukuntaa on kutsuttu “hyväntekeväisten maagikkojen koulukunnaksi”, ja sen ydin on planeetta Jupiterin henkiseen inspiraatioon liittyvä ’henkinen isyys’ – voima, joka ohjaa, kasvattaa ja kutsuu ihmistä syventämään suhdettaan siihen, mitä voidaan kutsua “esoteeriseksi Suomeksi”. Tämä esoteerinen Suomi ei ole puoluepoliittinen projekti eikä nurkkapatrioottinen ideologia. Se on sisäinen kokemus, henkinen kehityspolku, jossa suomalainen löytää oman paikkansa kansansa pitkässä jatkumossa. Väinämöisen inspiraatio ei herätä matalamielistä uhoa vaan hiljaista, sisäistä voimaa: yhteyttä maahan, sen myytteihin, sen hiljaisuuteen ja sen syvään, arkaaisen viisauden virtaan.

Kirkollisen kristinuskon saapuessa Suomen maaperälle Väinämöinen Suomen keskushahmona ja kansallishenkenä vetäytyi määräämättömäksi ajaksi syrjään, mutta hänen vaikutuksensa Suomen kansansielussa on siitä huolimatta toiminut katkeamattomasti, vaikkakin enemmän piilossa ja esoteerisesti. Usea kulttuurimme ja maamme tärkeä hahmo on ollut hänen inspiraationsa alaisuudessa joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Ja kuten Kalevalan loppusanat lupaavat, on Väinämöinen palaamassa – tai jo palannut – kotiin ja inspiroi Suomen kansan valioyksilöitä kohottamaan kansallista itsetuntoa sekä rakentamaan omintakeista suomalaista kulttuuria ja hengellisyyttä.

Kalevalan maailmansyntymyytissä Väinämöinen vertautuu Logokseen, universaaliin järkeen, joka toimii koko maailman luojana. Suomalais-kansallisessa ajattelussa nk. Sanan Mahti on ollut olennainen osa tietäjän kasvatusta ja koulutusta, ja se liittyy olennaisesti äänen maagiseen voimaan muokata ja olla kommunikaatiossa muiden olentojen ja maailmojen kanssa. Sanan taikavoimaan liittyen sellainen yksinkertainen harjoitus kuin Kalevalan tai muinaisten suomalaisten runojen ääneen lausuminen voi virittää yksilön sellaiseen mentaliteettiin, jossa Väinämöinen suomalaisen kansallishengen ilmentymänä voi ilmentyä autenttisesti. Ei ole myöskään sattumaa, että Väinämöisen nimen etymologia viittaa läheisesti veteen, joka on meille suomalaisille ehkäpä se kaikista tutuin ja läheisin elementti.


Muinaisten suomalaisten runojen keskushahmona Väinämöinen on joskus ollut mahdollisesti elävä ihminen, jota on myöhemmin alettu jumaloida – hän on ollut tietäjä ja viisas, jonka henkinen kehitys on kohottanut hänet tasolle, josta käsin hänestä on tullut kansansa näkymätön opastaja. Tässä kuvassa hän toimii Kristuksen alaisuudessa – hahmon, joka kuuluu kaikille kansoille ja kaikille aikakausille. Kristuksen alaisuudessa toimien Väinämöisellä on yhteys myös Melkhisedekiin, nk. Maailman Kuninkaaseen ja tämän hallintovaltaan. Väinämöinen on suomalainen sävy tässä yleismaailmallisessa hengessä, ja hänen vaikutuksensa tuntuu yhä suomalaisessa kulttuurissa kuin hiljainen, mutta voimakas kaiku, joka kutsuu meitä muistamaan jotakin olennaista itsestämme. Ikitietäjä Väinämöiseltä on mahdollista uuttaa inspiraatiota ja johdatusta lukuisiin kansaamme koskeviin kysymyksiin.

Jätä kommentti