Käännös: Cologero Salvo – Enkelit ja Demonit

Julkaistu Gornahoor -blogissa Cologero Salvon (R.I.P.) toimesta vuonna 2011.

Linkki alkuperäiseen tekstiin: https://www.gornahoor.net/?p=2995

”Koska emme voi olla läsnä pyhissä seremonioissa enkelten kunniaksi, meidän ei tulisi antaa tämän antaumuksen hetken mennä ohitse hedelmättömästi; pikemminkin, sellainen aika jolloin emme vietä laulaen heidän kunniaansa, tulisi meidän viettää [aikamme] kirjoittaen heistä. Koska tavoitteemme on esittää parhaamme mukaan pyhien enkelten hienous, tulisi meidän myös aloittaa ihmisen aikaisimmista ajatuksista enkeleistä. Tällä tavoin olemme asemassa hyväksymään mitä hyvänsä löydämme uskon vahvistumiseksi, ja hylätä kaikki, mikä on vastoin katolista uskoa.”

– Tuomas Akvinolainen, De Angelis

Teoksessaan ’The Multiple States of Being’, René Guénon suosittelee Tuomas Akvinolaisen lyhyttä teologista tutkielmaa enkeleistä esittelynä ymmärrykseen enkeleistä korkeampina, yli-yksilöllisinä olemisen tiloina. Aquinas itse katsoo muinaiseen Kreikkaan aloittaakseen tutkimuksensa enkelimäisistä olennoista. Joka tapauksessa, mikäli enkelit, demonit ja jumalat ovat todellisia entiteettejä tai olemisen tiloja eivätkä ainoastaan mielikuvituksen tuotteita tai uskon kohteita, voi jokainen metafyysikko ymmärtää ne. Akvinolainen selostaa seuraavalla tavalla:

”On selvää, että jokainen älyllinen substanssi ottaa vastaan älyllisen muodon sen kokonaisuuden mukaan, tai toisaalta se ei kykenisi tuntemaan tätä kokonaisuudessan. On siis niin, että äly ymmärtää asian niin kauan kuin sen asian muoto on siinä itsessään läsnä.”

Näin ollen kokonaisvaltainen ymmärrys enkelihierarkiasta on mahdollista vain älylle, joka pitää muodon sisällään, siis, enkelin idean, ottaen näin ollen osaa tähän korkeampaan muotoon. Tämä on metafyysinen periaate ”tietää on yhtä kuin olla”.

Jumalat ja Taivaallinen Hierarkia

Sekaannus johtuu terminologiasta, sillä taipumuksemme on käsittää ”enkelit” hyvinä ja ”demonit” pahoina. Akvinolainen kuitenkin selventää tämän asian osoittamalla, että enkelit voivat olla pahoja ja Platonin mukaan demonit voivat olla hyviä tai pahoja. Platonia koskien Tuomas Akvinolainen kirjoittaa:

”Näin ollen, tällä tavoin, meidän ja korkeimman Jumalan välillä on selvää, että ne ovat asettuneet neljään eri järjestöön, nimittäin, toissijaisiin jumaliin, erillisiin älyihin, taivaallisiin sieluihin sekä hyviin tai pahoihin demoneihin. Mikäli kaikki nämä asiat olisivat totta, tällöin kaikki nämä välimuodon järjestöt olisivat kutsuttuja meidän toimestamme ”enkeleiksi”, sillä Pyhät Kirjoitukset viittaavat demoneihin itseihinsä enkeleinä.”

Thomas Akvinolainen siis hyväksyi jumalat enkeleinä. Hän myös piti planeettoja sielullisina olentoina. Näin ollen hän vaikuttaa viittaavan, että jumalat Mars, Venus, Jupiter, Saturnus jne. olivat itse asiassa enkeleitä. Tämä asia on yhtäpitävä hermeettisen perinteen kanssa. Kirjassaan ’Meditations on the Tarot’, Valentin Tomberg osoittaa seuraavat vastaavuudet:

Arkkienkeli Planeetta

Mikael Aurinko

Gabriel Kuu

Rafael Merkurius

Anael Venus

Zachariel Jupiter

Orifiel Saturnus

Samael Mars

Yliluonnolliset Ilmiöt

Aquinas tunnistaa tiettyjä yliluonnollisia ilmiöitä ja viittaa niihin korkeampien älyllisten olemusten vaikutuksina. Tulee pitää mielessä, että seuraavassa lainauksessa Platoninen ”demoni” on sama kuin katolilainen ”enkeli”, niin että ei tulisi tehdä minkäänlaista johtopäätöstä siitä, että se välttämättä viittaisi mihinkään pahaan tai saatanalliseen vaikutukseen.

”[Jotkut Aristoteleen seuraajat] sanovat, että tähtien vaikutusten välityksellä possessoidut henkilöt kertovat joskus tulevaisuuden tapahtumista, sen havaitsemiseksi mihin on tietty taipumus luonnossa jumalallisten ruumiiden välityksellä. Mutta tällaisissa tapauksissa on varmastikin joitakin töitä joita ei voida mitenkään supistaa ruumiilliseen syyhyn. Esimerkiksi ihmiset transsitiloissa saattavat puhua ylevöityneellä tavalla tieteistä joista heillä ei ole mitään tietoa, sillä he ovat lukutaidotonta väkeä; ja he, jotka ovat tuskin poistuneet kylästä jossa ovat syntyneet, puhuvat sujuvasti tuntemattomien muukalaisten kielillä. Aivan samalla tapaa maagikkojen töissä, tiettyjä kuvia voidaan manata, jotka vastaavat kysymyksiin ja liikkuvat, asia jota ei voitaisi mitenkään saada aikaiseksi millään ruumiillisella syyllä. Näin ollen kuten Platonistit asian näkevät, jotkut voisivat todenmukaisesti merkitä jonkin syyn näille seurauksille, paitsi sanoa, että ne ovat demonien aiheuttamia.”

Lankeamattomuudesta

Näemme Akvinolaisen tässä varmentavan sen perinteisen opetuksen, että gnosis on lankeamatonta. Valitettavasti itsensä huijaamista ei voida noin vain välttää. Samalla tavoin Augustinus sanoo kirjassaan ’83 Kysymystä’ seuraavalla tavoin:

”Kaikki, jotka ovat huijattuja, niin että todellakin, siinä missä hän on huijattu, ei hän ymmärrä.” Ja samalla tavoin koskien kaikkia asioita, jotka me ymmärrämme oikealla tavoin älyllämme, aivan kuten koskien ensimmäisiä periaatteita, ei yksikään voi tulla huijatuksi.